Parhaat ajatukset ja oivallukset syntyvät yleensä yhdistelemällä eri tietämysalueiden tietoa. Esimerkiksi tutkimuksessa parhaat julkaisut syntyvät yleensä tutkijaryhmissä, joissa on mukana eri alojen asiantuntijoita. Kun nämä asiantuntijat ottavat oman alansa yleisesti tunnettuja totuuksia ja yhdistelevät niitä, niin usein syntyy uusi tieteellinen oivallus. Tällaisia tieteellisiä oivalluksia ovat esimerkiksi olleet DNA:n rakenne, kosminen taustasäteily sekä penisilliinin löyt

Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen lähestymistavan monessa asiassa. Konseptointi kuuluu näihin asioihin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisen uudenlaisen konseptointimallin tekoäly mahdollistaa ja mitä etuja sillä on perinteiseen tapaan verrattuna. Havainnollistamme AI-avusteista konseptointia myös esimerkin avulla.  Tämän artikkelin tarjoaa Triari osana Kokonaisketterä-toimintamallia. Kiinnostuitko aiheesta? Sovi sinulle sopiva keskusteluaika Triarin kanssa. Tekoäl

Uusien asioiden oppiminen on muuttunut pysyvästi ja hyvällä tavalla. Oman osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat jo pitkään kehittyneet parempaan suuntaan. Verkossa ja YouTubessa on tarjolla ilmaiseksi paljon huipputason koulutusmateriaalia lähes kaikesta, ainakin niistä asioista, joista itse olen ollut kiinnostunut. Esimerkiksi monet amerikkalaiset huippuyliopistot ovat julkaisseet omia kurssejaan. Tämä on tarjonnut huikean mahdollisuuden kehittää itseään. Nyt tekoäly vi

Tärkeät päätökset pitää valmistella hyvin. Joskus näin ei tehdä ja seuraukset ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta huonoja. Useimmiten päätösten valmisteluun kuitenkin panostetaan. Joskus tehdään laajoja selvityksiä, jotka tuottavat kilometrikaupalla dokumentteja. Välillä tehdään +/- tiivistelmiä. Välillä arvioidaan vaikutuksia muuttujien, kuten kustannukset ja tuotot, näkökulmista. Näille kaikille on paikkansa, mutta on myös paljon tilanteita, joissa ne eivät tue laaduk

Tervetuloa haastatteluun Teemu Mäkelä! Kerrotko hieman itsestäsi?  Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Metsänhoitaja, joka ei hoida puita. Metsänhoitaja, joka työskentelee hyvinvointialueella, mutta ei hoida ihmisiä vaan tietokoneita.  IT-johtajana tehtäväni on auttaa työntekijöitämme helpottamaan omaa työtään teknologian avulla. Viime vuosikymmeninä olemme Suomessa innostuneet tekniikan mahdollisuuksista ja luoneet paljon sääntelyä, mikä pakottaa sote-ammatt

Haastattelussa on Janne Miettinen, joka on kehittänyt syklisen metapopulaatiomallin. Malli kertoo miten yhteiskunta menee erilaisten...

Ketterässä kehityksessä keskitytään usein nopeisiin iteraatioihin ja toimiviin ohjelmiston osiin. Suurempi kokonaiskuva järjestelmistä ja arkkitehtuurista saattaa jäädä taka-alalle. Samaan aikaan liiketoimintajohto haluaa varmistaa, että kehitys vie organisaatiota oikeaan suuntaan. Projektipäällikkö löytääkin itsensä usein tilanteesta, jossa hänen on tulkittava sekä teknistä että liiketoiminnan kieltä – toisaalla tiimi koodaa uutta ominaisuutta, toisaalla johto kysyy, mihin k

Strategialähtöinen kehittäminen tarkoittaa, että koko organisaation voimavarat ja fokus valjastetaan strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitystehtävät valitaan niin, että ne tukevat tavoitteita parhaiten; ne muotoillaan strategialähtöisesti, ja priorisoinnissa varmistetaan se, että vaikuttavimmat tehtävät otetaan työn alle. Täydellisessä maailmassa kaikki organisaatiot toimisivat näin. Käytännössä organisaatioiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka vahvas

Yksi CIO:n tärkeimmistä tehtävistä on ICT-strategian luominen ja toteuttaminen. Hän joutuu kuitenkin miettimään strategiaa aika haastavassa ympäristössä. Sidosryhmillä on paljon odotuksia ja usein ne tuntuvat olevan keskenään ristiriitaisia. Tarkat odotukset riippuvat toki organisaatiosta, mutta alla esimerkkejä:  ICT-kustannusten pitää laskea  merkittävästi  Työntekijöiden käyttökokemuksen pitää olla hyvä  ICT-henkilöstön määrää pitää vähentää  ICT-henkilöstö on liian kuormi

Liiketoiminta ja ICT-elävät usein ihan eri maailmoissa. He ovat kiinnostuneet eri asioista ja puhuvat eri kieltä.  Toki tämä on kärjistys, mutta usein liian lähellä totuutta. Tämä on organisaatiolle iso haaste. Hyvin toimivilla organisaatiolle on jaettu käsitys siitä miten ICT-ratkaisut tukevat liiketoimintaa ja pystyvät käymään rakentavia keskusteluja siitä miten palveluita kehitetään.  Joskus tämä keskustelu voi olla toimintalähtöistä. Tarvitaan parempia ICT-palveluita tuke

ChatGPT:hen on hiljattain tullut uusi toiminto: Syvätutkimus. Syötteenä sille annetaan tutkimusaihe, ja se hakee itsenäisesti aiheeseen liittyviä internet-lähteitä. Lähteiden pohjalta se kirjoittaa yhteenvedon tuloksista. Hakujen tekeminen kestää muutamista minuuteista jopa tuntiin ja niitä on rajattu määrä käytössä per kuukausi (riippuen käytettävissä olevasta lisenssistä). Näistä rajoitteista huolimatta syvätutkimus on asiantuntijatyössä erittäin hyödyllinen. Tulokset ovat

Yhä harvemmalla asialla on yksi selkeä asiakas tai tilaaja. Henkilö, jonka näkemys yksin merkitsee sitä ovatko asiat hyvin vai ei. Moniäänisyydestä on tullut uusi normi. Organisaatiolle tämä näkyy siinä, että sidosryhmien hallinta on muuttunut ylimääräisestä luksuksesta välttämättömäksi tekemiseksi.  Kun SOTE-alueella otetaan esimerkiksi käyttöön uusi digipalvelu, niin sen onnistumisen arvioinnissa otetaan huomioon hyvin erilaisia sidosryhmiä, joiden tavoitteet ovat keskenään

Meillä on kaksijakoinen suhde monimutkaisuuden (“complexity”) kanssa. Kun lukee LinkedIn kirjoituksia, niin monet tuntuvat jopa innostuneen aiheesta, ja profiileissakin voi nähdä ammattinimikkeenä esimerkiksi monimutkaisten ongelmien ratkaisijaa. Monet meistä suosittelevat ratkaisuksi erilaisiin asioihin toimenpiteitä, jotka kasvattavat monimutkaisuutta. Monimutkaisuutta pidetään siis osin hyvänä ja/tai kiinnostavana asiana. Toisaalta valtaosalla ihmisistä on erilainen suhtau

Tarve karsia asioita tulee säännöllisesti vastaan useimmille organisaatiolle. Yleinen versio tästä tarpeesta on kustannusten karsiminen. Laskusuhdanteen myötä budjetit pienenevät ja pitää löytää tapoja sopeuttaa toiminta pienempään budjettiraamiin. Kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan ole ainoa esimerkki karsimisen tarpeesta. Usein kehitysprojektissa pitää karsia myös toiminnallisuuksien listaa. Palaverikäytännöt ovat voineet paisua niin, ettei ihmisillä jää enää riittäväs

Yksi suurimmista haasteista palvelukehityksessä on, että emme ymmärrä kenelle teemme palvelua. Erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita ja heillä on erilaisia tarpeita. Usein kuvittelemme palvelun käyttäjien olevan samanlaisia kuin me. Tämän vuoksi insinöörit onnistuvat useammin, kun he tekevät palveluita, joita käyttävät muut insinöörit. Sen sijaan heidän on vaikeampaa onnistua, jos he tekevät palveluita tavallisille ihmisille. Jos meillä ei ole riittävän osuvaa kuvaa

Digipalvelut näyttelevät merkittävää roolia lähes kaikessa toiminnassa tänä päivänä. Moni organisaatio on siinä pisteessä, jossa tarvitaan uusia digipalveluita tai on aika uusia vanhoja. Nämä ovat isoja päätöksiä. Parhaimmillaan palvelut auttavat organisaation toimintaa merkittävästi. Pahimmillaan ne vievät paljon rahaa tuottamatta hyötyjä. Isossa roolissa onnistumisen kannalta on toimiva digipalvelun konseptointi. Ottaen huomioon, kuinka yleinen ja tärkeä haaste digipalvelui

Haastattelu: Rami Autio ja SOTE-palveluiden digitalisointi Rami Autio on pitkän linjan visionääri digipalveluiden kehittämisessä. Hän vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digipalveluista ("Chief Digital Officer"   -nimikkeellä), ja hän on ollut siellä veturina uuden sukupolven digipalveluiden kehittämisessä ja käyttöönotoissa. Päijät-Häme on toiminut muille hyvinvointialueille suunnannäyttäjänä käyttäjäkeskeisten ja kustannustehokkaiden digipalveluiden saralla. Ramilla on m

Tekoäly on tullut jäädäkseen, joten meidän kaikkien on löydettävä tapoja hyödyntää sitä tehokkaasti omassa työssämme. Tekoäly on aidosti yksi niistä harvoista suurista tuottavuusloikista, mitä viime aikoina on syntynyt, joten sen hyödyntämiseen kannattaa panostaa. Kuten kaikista uusista asioista, siitä on paljon "hypetys"-henkisiä kirjoituksia. Hyödyt saadaan kuitenkin arkipäivän käytännöllisellä lähestymistavalla – ymmärtämällä, miten sitä voi aidosti käyttää hyödyllisellä t

Digipalveluiden konseptointi on taito, jossa jokaisen organisaation tulisi olla hyvä. Kukapa ei haluaisi kehittää hyviä ja arvoa tuottavia digipalveluita? Niiden konseptointi on kuitenkin haastavaa, ja monet organisaatiot tunnistavat tarpeen kehittää kyvykkyyttään tällä osa-alueella. Tässä artikkelissa jaamme Tuomas Kaipaisen vinkkejä aiheesta. Tuomas on Taito Unitedin toimitusjohtaja. Taito United on kehittänyt menestyviä digipalveluita yli kymmenen vuoden ajan. Digipalvelui

Edellisessä artikkelissa käytiin läpi Arvopakettiajattelun perusteita. Tämä artikkeli avaa millaisia käytäntöjä tarvitaan tukemaan Arvopakettiajattelua, että sitä voidaan soveltaa tehokkaasti käytännössä. Näitä käytäntöjä kutsutaan yhteisesti nimellä Arvopakettikanban. Jos et ole lukenut edellistä artikkelia, niin se on hyvä lukea ennen tämän aloittamista. Arvopakettikanban koostuu seuraavista osista: Strategiset tavoitteet –ohjaavat kehitystyötä Liiketoimintaohjaus – tekee p