Oppimisen uusi ilmainen paradigma

Uusien asioiden oppiminen on muuttunut pysyvästi ja hyvällä tavalla. Oman osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat jo pitkään kehittyneet parempaan suuntaan. Verkossa ja YouTubessa on tarjolla ilmaiseksi paljon huipputason koulutusmateriaalia lähes kaikesta, ainakin niistä asioista, joista itse olen ollut kiinnostunut. Esimerkiksi monet amerikkalaiset huippuyliopistot ovat julkaisseet omia kurssejaan. Tämä on tarjonnut huikean mahdollisuuden kehittää itseään.

Nyt tekoäly vie tämän vielä aivan uudelle tasolle. Voin tehdä mistä tahansa itseäni kiinnostavasta aiheesta juuri minulle räätälöidyn kurssin. Saan sellaisen oppimismateriaalin, joka sopii minun tilanteeseeni. Saan sen myös haluamallani tavalla. Se voi olla tiivis, laaja, paljon esimerkkejä sisältävä tai teoriapainotteinen. 

Tekoälyn tarjoama apu oppimisessa ei kuitenkaan rajoitu tähän valtavan hienoon asiaan, että voin saada juuri minulle sopivan opiskelumateriaalin haluamastani aiheesta ilmaiseksi. Tekoäly tarjoaa paljon enemmän: se toimii henkilökohtaisena opettajana, jolta ei lopu aika eikä kärsivällisyys. Voin kysyä siltä kysymyksiä ja pyytää tarkennuksia sekä esimerkkejä. Voin pyytää sitä tekemään minulle harjoitustehtäviä, pisteyttämään niitä ja antamaan apua niiden tekemisessä, jos ideat meinaavat loppua kesken.

Julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että oppimisen mahdollisuudet ovat menossa huonompaan suuntaan.  Vähemmän rahaa, vähemmän mahdollisuuksia ja niin edelleen. Oma näkökulmani on kuitenkin, että ainakin aikuiselle ihmiselle, joka on aidosti motivoitunut oppimaan ja hallitsee tekoälyn käytön perusteet, tämä on paras hetki maailmanhistoriassa opetella uusia asioita. Eikä tämä ole lainkaan liioittelua.

Tässä artikkelissa esittelen käytännön vihjeitä siitä, miten hyödynnät tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia oppimiseen. 

Juuri sinun tarpeisiisi luotu kurssi 

Omasta mielestäni paras tapa hyödyntää tekoälyä oppimiseen on juuri minun tarpeisiini tehdyn vuorovaikutteisten kurssien kautta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? No ehkä se käy ilmi parhaiten esimerkin kautta. Oletetaan, että haluaisin oppia fasilitoimaan työpajoja. Silloin pyytäisin esimerkiksi ChatGTP:tä tekemään minulle kurssin seuraavan promptin mukaisesti: 

Haluaisin oppia fasilitaattoriksi. Suunnittele minulle noin viiden tunnin kurssi, jonka avulla opin fasilitoinnin perusteet. Kurssi alkaa yleisjohdannolla ja etenee fasilitoinnin periaatteisiin, jotka haluan ymmärtää syvällisesti. Sen jälkeen esitellään erityyppisiä fasilitointityökaluja. Erityisesti konseptuaalisia, ei teknisiä. 

Haluan, että kurssissa opetetaan myös fasilitoinnin välineitä fyysiseen työskentelyyn, kuten post-it-lappujen käyttöön, sekä verkkotyökalujen hyödyntämiseen. Esittele minulle muutama yleisin verkkopohjainen fasilitointialusta, kuten Miro. 

Lisäksi toivon, että opin niin sanottuja mikrotyöpajatekniikoita, eli pieniä fasilitoinnin elementtejä, joita voi soveltaa arjen palavereissa. Tee kurssista vuorovaikutteinen. Jokaisen osion jälkeen esitä minulle kertauskysymyksiä, anna palautetta vastauksista ja tarjoa harjoitustehtäviä, joilla voin harjoitella opetettuja taitoja. Olen valmis käyttämään kurssiin noin viisi tuntia. Toimi hyvänä pedagogisena opettajana ja rakenna minulle tällainen kokonaisuus. *

Haluan, että kurssi on interaktiivinen. Eli opeta minulle yksi osio kerrallaan. Anna sitten esimerkkejä tästä osiosta. Anna kertauskysymyksiä ja anna palautetta niiden vastauksista. Kysy tämän jälkeen haluanko lisää tietoa tästä osiosta vai olenko valmis siirtymään seuraavaan osioon. Toimi vuorovaikutteisena opettajana, kunnes olen saanut kurssin valmiiksi. 

Oman kurssipromptin rakentaminen ei ole erityisen vaikeaa sen jälkeen, kun olet nähnyt yhden toimivan esimerkin. Alla lista kysymyksiä, joita käytän apuna, kun valmistelen itselleni tekoälykurssia jossain aiheesta: 

• Mitä haluan oppia? Tiiviisti yhdellä lauseella ilmaistuna

• Tarkennukset / rajaukset oppimisen sisältöön: yleensä muutama ranskalainen viiva 

• Sopiva opetustyyli? Esim. esimerkit, kertauskysymykset ja harjoitukset

• Paljonko haluan käyttää aikaa oppimiseen? 

• Haluanko tehdä "lopputyön", joka tekee osaamisen näkyväksi? 

  
  

Promptin viilaamiseen ei kannata käyttää liikaa aikaa. Yleensä kirjoitan muistin tueksi paperille vastaukset näihin kysymyksiin. Tämän jälkeen sanelen vastauksen ChatGTP:lle ja käynnistän kurssin. Kunhan kuvaus on suurin piirtein tontilla, niin tekoäly saa kyllä yleensä aiheesta kiinni. 

Mikro-oppiminen 

Tekoäly on myös erittäin hyvä mikro-opiskelussa. Mikro-opiskelu tarkoittaa 5-10 minuutin pituisia lyhyitä oppimishetkiä, jotka on helppo sovittaa omaan arkeen.  Mikro-oppimiset voivat olla osa jotain isompaa oppimistavoitetta, mutta ne voivat olla vain oman akuutin tarpeen tai uteliasuuden tyydyttämistä. 

Töissä voi tulla esimerkiksi joku säädös vastaan, josta haluaisin oppia enemmän. Tällöin voin pyytää tekoälyä tekemään minulle siitä esimerkiksi 10 minuutin minikursssin: 

Minulla on kymmenen minuuttia aikaa ja haluan oppia GDPR-sääntelyn perusteet. Toivon, että käyt läpi tärkeimmät perusperiaatteet ja annat esimerkkejä siitä, miten niitä on sovellettu hyvinvointi- ja terveysalan digipalveluissa. Jokaisen osion jälkeen haluan, että esität kertauskysymyksiä ja annat palautetta vastauksistani.

Mikro-oppiminen voi myös liittyä isompaan kokonaisuuteen, jota opiskelen. Jos haluan esimerkiksi oppia SQL-kielen, niin voin pyytää tekoälyä tekemään minulle siitä listan noin 10 minuutin mikro-oppimisia. Sitten sopivan tilaisuuden tullen voin suorittaa niistä yhden. 

Jos opiskelet joka päivä yhden 10-minuutin mikro-oppimisen, niin vuoden aikana osaamisesi kehittyy paljon. Se on oppimisen korkoa korolle ilmiö. 

Muista hyvä pedagogiikka 

Kun hyödynnät tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia opiskelussa, niin on tärkeää muistaa, että pedagogiikan lainalaisuudet eivät ole kadonneet minnekään. Oppiminen vaatii paljon enemmän kuin sen, että luet, kuuntelet tai katselet sisällön läpi. Alla lyhyt kertaus oppimisen periaatteista joiden avulla opit tehokkaasti ja kestävästi. 

Muistiin palauttaminen 

Ihminen muistaa lukemansa paljon paremmin, kun pyrkii säännöllisesti palauttamaan juuri lukemansa mieleensä ("recall"). Eli jos luet sivun tai kappaleen ja pyrit kertaamaan sen mielessäsi ennen kuin siirryt seuraavaan, niin opit paljon enemmän kuin vain lukemalla. 

Hyviä käytännön keinoja tähän ovat: 

• Tee ulkomuistista tiivistelmä lukemastasi 

• Kertauskysymykset

• Keskustele sisällöstä (ihmisen tai tekoälyn kanssa) 

• Pidä esitys (ihmiselle tai tekoälylle) - opettamalla opit 

  
  

Oppiminen vie aikaa 

Oppiminen on ihmisellä ihan fysiologinen prosessi. Aivoihin syntyy muistijälkiä. Tämä vaatii aikansa. Tämän takia oppiminen kannattaa jaksottaa niin, että sen sijaan että yrittäisi kerralla opiskella jonkin asian, niin jaksottaa sen moneen kertaan ja jättää aivoille väliin aikaa työstää asiaa.  Oppiminen jää tällöin paljon paremmin pysyväksi. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sinulla on seitsämän tuntia aikaa käyttää jonkun opiskeluun, niin jaa se vaikka seuraavasti: Ensin viiden päivän tiivis oppimisjakso. Ensimmäisenä päivänä yleiskatsaus ja sitten seuraavina päivinä syventävät osiota (tunti per päivä). Viikkoa myöhemmin tunnin kertaus. Paria viikkoa myöhemmin tunnin kertaus. Nyt olet suurella todennäköisyydellä saanut aikaiseksi pitkäkestoista oppimista. 

Tieto muuttuu taidoksi harjoittelemalla 

Tieto muuttuu taidoksi harjoittelemalla. Se, että tiedät jostakin asiasta on tärkeä askel. Kyky soveltaa vaatii kuitenkin tiedon muuttamista taidoksi ja tämä tapahtuu parhaiten harjoittelun avulla. 

Tekoäly voi auttaa onneksi myös tässä. Pyydä sitä tekemään sinulle harjoituksia opiskelemastasi aiheesta. Tekoäly tarjoaa sinulle mahdollisuuden pyytää juuri sellaisia tehtäviä jotka ovat sinulle mielekkäitä (esim. aiheen suhteen) ja sopivan haastavia (ei liian helppoja tai vaikeita). Voit myös pyytää niitä niin paljon kuin jaksat tehdä.  Tekoäly pystyy myös antamaan sinulle palautetta harjoituksista ja tarvittaessa auttaa tekemään ne loppuun, jos ne osoittautuvat liian haastaviksi. 

Tee oppimisesta säännöllinen tapa  

Vanha ja kulunut sanonta "tämä ei ole sprintti vaan maraton"  pitää hyvin paikkansa oppimisen suhteen. Jos innostuit tekoälyn avulla opiskelusta niin, että teet sitä kaikki illat ja viikonloput, niin otat riskin, että palat loppuun ja oppimisen loppuu ainakin väliaikaisesti siihen. 

Parempi vaihtoehto on rakentaa oppimisesta pysyvä tapa, jolla kehität osaamistasi joka viikko, mutta sellaisella vauhdilla, että pystyt ylläpitämään sitä pysyvästi. 

Alla esimerkki tehokkaasta, mutta kestävästä tavasta: 

• Opiskele päivittäin yksi 10-minuutin mikro-oppiminen 

• Kerran viikossa opiskele pidempi jakso (2-3 tuntia), jonka aikana teet myös harjoituksia 

Tälläkin oppimisvauhdilla opit vuoden aikana paljon, ja sen pystyy sovittamaan kiireiseenkin arkeen. 

Esimerkit konkretisoivat asiaa

Hyvä tapa tehostaa oppimista on miettiä opitun asian soveltamista eri tilanteisiin. Kannattaa yrittää ensin itse ja jos ajatukset jäävät jumiin, niin pyytää tekoälyä antamaan esimerkin soveltamista. Sitten taas yrittää itse ja tarvittaessa pyytää tekoälyä auttamaan. Kun huomaat pystyväsi soveltamaan oppimaasi erilaisiin tilanteisiin, olet jo pitkällä oppimisessa. 

Tee muistiinpanoja kynällä ja paperilla 

Loppuun vielä yksinkertainen ja konkreettinen vinkki. Kun opiskelet tekoälyn avustuksella, niin kirjoita muistiinpanoja kynällä ja paperilla. Tämä yksinkertainen teko parantaa merkittävästi kykyäsi omaksua tietoa. 

Hybridiopetus 

Tekoälyn avulla tehtävää oppimista ja ihmisten kanssa tehtävää oppimista voi myös yhdistää sujuvasti. Usein näiden oppimismallien yhdistäminen tuottaa parhaan tuloksen. 

Käytännön esimerkki hybridimallista on tiimin osaamisen kehittämisen järjestäminen siten, että tiimin jäsenet perehtyvät johonkin uuteen asiaan tekoälyn avulla. Tämän jälkeen he opettavat oppimansa asian muille tiimiläisille. Tekoäly voi auttaa myös tämän opetuksen suunnittelussa. Samalla voidaan laittaa oppimiseen käytetyt promptit tiimin yhteiseen käyttöön, niin tiimiläiset voivat halutessaan syventää oppimista tekoälyn avulla. 

Tekemiseen integroitu oppiminen 

Oppimisen ei tarvitse olla erillinen aktiviteetti. Se voi olla osa jonkin asian tekemistä. Yliopistomaailmassa tällaista kutsutaan projektipohjaiseksi oppimiseksi. Työelämässä sitä voisi kutsua työn ohessa oppimiseksi. 

Aina kun tartut johonkin tehtävään,mitä et täysin osaa ennestään, niin tapahtuu oppimista. Sen takia sopivan haastaviin tehtäviin tarttuminen onkin parhaita tapoja kehittää itseään. 

Tekoäly vielä auttaa entisestään tässä. Kun alat tekemään asiaa ja huomaat, että vastaan tulee asia mitä et osaa, niin voit pyytää tekoälyltä apua. Jos olet epävarma onko tekemäsi tapa hyvä, niin voit pyytää tekoälyltä vaihtoehtoja ja palautetta. 

Tämä lähestymistapa toki edellyttää, että sinulla on asian perusteet edes jollain tavalla hallinnassa. Toisaalta jos ei ole, niin voit pyytää tekoälyä opettamaan sinulle ne. 

Osaaminen näkyväksi oppimisportfoliolla 

Yksi perinteisten kurssien hyvä puoli on, että ne tekevät osaamisesi näkyväksi. Voi sanoa, että olet käynyt kurssin ja mahdollisesti suorittanut sertifikaatin. 

Tekoälyn avulla opit kyllä tehokkaasti asioita, mutta ne eivät ole kenties yhtä näkyviä muille. Joskus ratkaisu on niin yksinkertainen, että voit suorittaa sertifiointikokeen ilman kurssia. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. 

Tällaisiin tilanteisiin hyvä vaihtoehto on oppimisportfolio. Se yksinkertaisesti tarkoittaa, että teet oppimistasi asioista jonkin tuotoksen, joka tekee osaamisestasi näkyvää. 

Jos olet esimerkiksi opiskellut UX/UI-suunnittelua, niin voit tehdä esimerkki käyttöliittymiä osaksi oppimisportfoliotasi, niin saat tämän taidon näkyväksi muille. Tai jos opiskelet IT-arkkitehtuuria, niin voit tehdä esimerkki kaaviota ja muita tuotoksia. 

Osasta aiheista voi olla vaikea tehdä yhtä selkeitä tuotoksia. Tällöin voit esimerkiksi kirjoittaa esseen tai blogin aiheesta, jolla saat tuotua esille oman osaamisesi ja liittää sen portfolioosi. 

Tällaisen osaamisportfolion voit tuoda esille esimerkiksi osana CV:täsi linkkien avulla. 

Mitä minun pitäisi opiskella?

Tekoäly voi myös auttaa niissä tilanteissa, joissa sinulla ei ole oikein selvää käsitystä, mitä haluaisit opiskella. Voit kuvailla osaamisesi, urasi ja nykyisen työtehtäväsi ja pyytää siltä ajatuksia mihin suuntaan voit osaamistasi kehittää. Vinkkinä tähän pyydä paljon ajatuksia, mutta toimi sitten itse valitsijana. 

Tekoälyä voi myös käyttää laajemman opiskelukokonaisuuden suunnitteluun ja pilkkomiseen konkreettisiksi aiheiksi, jos yleinen suunta on tiedossa. 

Tekoälyavusteinen oppiminen vs. perinteiset kurssit 

Tekoälyllä tehtävä opiskelu ja perinteiset kurssit voivat täydentää toisiaan. Kurssien vahvuus on yleensä, että tutustuu ihmisiin ja ottaa aikaa itse opiskeluun. 

Kokonaisuutena sanoisin, että itse opin enemmän ja paremmin tekoälyn avulla kuin kursseista. Onko tämä sinun kohdallasi näin? Se selviää vain kokeikeilemalla!

Teemu Toivonen