Terveydenhuollossa kertyy valtavasti dataa, jota ei pystytä hyödyntämään perinteisin menetelmin. Potilastietojen vapaat tekstikentät sisältävät arvokasta tietoa, mutta sen läpikäyminen käsin olisi mahdoton urakka. Tässä tekoäly muuttaa pelin. Kestävän kasvun (RRP2) hankkeessa rakennettiin ennustemalli, joka tunnistaa potilaat, joille kehittyy tyypin 2 diabetes vuoden kuluessa. Tekoälyä hyödynnettiin erityisesti tekstinlouhinnassa, jossa malli käy läpi vapaamuotoisia kirjauksi

Tekoälyä voi hyödyntää monella tavalla, mutta kaikki lähestymistavat eivät sovi jokaiseen tilanteeseen. Joskus riittää pieni tehostus nykyiseen työhön, joskus taas tarvitaan isompi muutos koko toimintatapaan. Ilman selkeää kuvaa eri vaihtoehdoista on vaikea tietää, mistä kannattaa aloittaa. Kokonaisketterä tekoälystrategia tarjoaa käytännöllisen nelikentän, joka auttaa hahmottamaan tekoälyn hyödyntämisen eri ulottuvuudet. Malli jakaa lähestymistavat neljään lohkoon sen mukaan

Digipalvelut näyttelevät merkittävää roolia lähes kaikessa toiminnassa tänä päivänä. Moni organisaatio on siinä pisteessä, jossa tarvitaan uusia digipalveluita tai on aika uusia vanhoja. Nämä ovat isoja päätöksiä. Parhaimmillaan palvelut auttavat organisaation toimintaa merkittävästi. Pahimmillaan ne vievät paljon rahaa tuottamatta hyötyjä. Isossa roolissa onnistumisen kannalta on toimiva digipalvelun konseptointi. Ottaen huomioon, kuinka yleinen ja tärkeä haaste digipalvelui

Digipalveluiden konseptointi on taito, jossa jokaisen organisaation tulisi olla hyvä. Kukapa ei haluaisi kehittää hyviä ja arvoa tuottavia digipalveluita? Niiden konseptointi on kuitenkin haastavaa, ja monet organisaatiot tunnistavat tarpeen kehittää kyvykkyyttään tällä osa-alueella. Tässä artikkelissa jaamme Tuomas Kaipaisen vinkkejä aiheesta. Tuomas on Taito Unitedin toimitusjohtaja. Taito United on kehittänyt menestyviä digipalveluita yli kymmenen vuoden ajan. Digipalvelui

Organisaatiot tekevät paljon tärkeitä päätöksiä. Osa niistä on hyvin valmisteltuja, joissa on kuultu sidosryhmiä ja punnittu eri näkökulmia ja vaihtoehtoja. Monet tärkeätkin päätökset voivat puolestaan olla sellaisia, että niihin on havahduttu viime tingassa ja päätökset on jouduttu tekemään ”ad hoc” – mallisesti. Joskus tällaisetkin päätökset osoittautuvat hyviksi. Usein näin ei kuitenkaan käy, ja jälkikäteen ihmetellään, miten tällaisiin päätöksiin on päädytty. Päätöksenteo