Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen lähestymistavan monessa asiassa. Konseptointi kuuluu näihin asioihin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisen uudenlaisen konseptointimallin tekoäly mahdollistaa ja mitä etuja sillä on perinteiseen tapaan verrattuna. Havainnollistamme AI-avusteista konseptointia myös esimerkin avulla.  Tämän artikkelin tarjoaa Triari osana Kokonaisketterä-toimintamallia. Kiinnostuitko aiheesta? Sovi sinulle sopiva keskusteluaika Triarin kanssa. Tekoäl

Liiketoiminta ja ICT-elävät usein ihan eri maailmoissa. He ovat kiinnostuneet eri asioista ja puhuvat eri kieltä.  Toki tämä on kärjistys, mutta usein liian lähellä totuutta. Tämä on organisaatiolle iso haaste. Hyvin toimivilla organisaatiolle on jaettu käsitys siitä miten ICT-ratkaisut tukevat liiketoimintaa ja pystyvät käymään rakentavia keskusteluja siitä miten palveluita kehitetään.  Joskus tämä keskustelu voi olla toimintalähtöistä. Tarvitaan parempia ICT-palveluita tuke

ChatGPT:hen on hiljattain tullut uusi toiminto: Syvätutkimus. Syötteenä sille annetaan tutkimusaihe, ja se hakee itsenäisesti aiheeseen liittyviä internet-lähteitä. Lähteiden pohjalta se kirjoittaa yhteenvedon tuloksista. Hakujen tekeminen kestää muutamista minuuteista jopa tuntiin ja niitä on rajattu määrä käytössä per kuukausi (riippuen käytettävissä olevasta lisenssistä). Näistä rajoitteista huolimatta syvätutkimus on asiantuntijatyössä erittäin hyödyllinen. Tulokset ovat

Haastattelu: Rami Autio ja SOTE-palveluiden digitalisointi Rami Autio on pitkän linjan visionääri digipalveluiden kehittämisessä. Hän vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digipalveluista ("Chief Digital Officer"   -nimikkeellä), ja hän on ollut siellä veturina uuden sukupolven digipalveluiden kehittämisessä ja käyttöönotoissa. Päijät-Häme on toiminut muille hyvinvointialueille suunnannäyttäjänä käyttäjäkeskeisten ja kustannustehokkaiden digipalveluiden saralla. Ramilla on m

Digipalveluiden konseptointi on taito, jossa jokaisen organisaation tulisi olla hyvä. Kukapa ei haluaisi kehittää hyviä ja arvoa tuottavia digipalveluita? Niiden konseptointi on kuitenkin haastavaa, ja monet organisaatiot tunnistavat tarpeen kehittää kyvykkyyttään tällä osa-alueella. Tässä artikkelissa jaamme Tuomas Kaipaisen vinkkejä aiheesta. Tuomas on Taito Unitedin toimitusjohtaja. Taito United on kehittänyt menestyviä digipalveluita yli kymmenen vuoden ajan. Digipalvelui

Edellisessä artikkelissa käytiin läpi Arvopakettiajattelun perusteita. Tämä artikkeli avaa millaisia käytäntöjä tarvitaan tukemaan Arvopakettiajattelua, että sitä voidaan soveltaa tehokkaasti käytännössä. Näitä käytäntöjä kutsutaan yhteisesti nimellä Arvopakettikanban. Jos et ole lukenut edellistä artikkelia, niin se on hyvä lukea ennen tämän aloittamista. Arvopakettikanban koostuu seuraavista osista: Strategiset tavoitteet –ohjaavat kehitystyötä Liiketoimintaohjaus – tekee p

Organisaatiot tekevät paljon tärkeitä päätöksiä. Osa niistä on hyvin valmisteltuja, joissa on kuultu sidosryhmiä ja punnittu eri näkökulmia ja vaihtoehtoja. Monet tärkeätkin päätökset voivat puolestaan olla sellaisia, että niihin on havahduttu viime tingassa ja päätökset on jouduttu tekemään ”ad hoc” – mallisesti. Joskus tällaisetkin päätökset osoittautuvat hyviksi. Usein näin ei kuitenkaan käy, ja jälkikäteen ihmetellään, miten tällaisiin päätöksiin on päädytty. Päätöksenteo

Arvopaketti-ajattelu on Kokonaisketterän kehitysmallin ytimessä. Ajatus on, että kehitystyö pilkotaan rajatun kokoisiin kehityskokonaisuuksiin (yleensä 1–3 kuukautta), ne ovat arvoa tuottavia ja julkaisukelpoisia muutoksia hankkeelle. Ne voivat olla yksittäisiä arvoa tuottavia kokonaisuuksia tai yleensä osa laajempaa kokonaisuutta. Arvopakettiajattelu tekee organisaatiosta ketterän ja oppivan. Ketteryys syntyy siitä, että organisaatio pystyy reagoimaan nopeasti tunnistettuihi

Millä asioilla on suurin vaikutus projektin menestymiseen? Lue Triarilaisten näkemykset.

Haasteet voitoiksi kokonaisketterän ongelmaratkaisun avulla.

Jatkuva parantaminen on yksi hyvin toimivan organisaation kulmakivi. Tämä pätee erityisesti kehitykseen, joka usein vaatii merkittäviä investointeja organisaatiolta ja johon kohdistuu paljon paineita saada suuria aikaiseksi rajatulla budjetilla. Usein organisaatiolla on kaksi haastetta jatkuvan parantamisen kanssa: Jatkuva parantaminen ei ole säännöllinen osa arkea Kun jatkuvaa parantamista tehdään, niin ei päästä pintatasoa syvemmälle todellisiin haasteisiin Kokonaisketteräs

ERP-hankkeet ovat usein yrityksille strategisia avaintaisteluita ja niiden tarvitsemat taloudelliset panostukset ovat merkittäviä. Usein niiden toteutuksessa on kuitenkin haasteita sekä saatavien hyötyjen, kustannusten ja aikataulun osalta. Haasteita on erityisesti perinteisissä hankkeissa, mutta myöskään ketterät ERP-hankkeet eivät ole usein olleet menestystarinoita. Tässä video artikkelissa ERP-hankkeiden kokenut vetäjä Tuukka Smolander esittelee uuden lähestymistavan. Koko

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä kertoo hyvinvointialueen ICT-valmistelu hankkeesta. ICT-valmistelussa onnistuttiin erinomaisesti. Apuna käytettiin Kokonaisketterän työkaluja. Teemu Mäkelä jakaa myös suosituksia julkisille ICT-hankkeille. Keskeisiä onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat: Oma henkilökunta Sisällön laajuuden hallinta Päätöksenteko Ongelmaratkaisu Toimittajayhteistyö Tämän videon tarjoaa Triari osana Kokonaisketterä-toim