Haastattelussa Teemu Mäkelä

Tervetuloa haastatteluun Teemu Mäkelä! Kerrotko hieman itsestäsi? 

• Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja

• Metsänhoitaja, joka ei hoida puita. Metsänhoitaja, joka työskentelee hyvinvointialueella, mutta ei hoida ihmisiä vaan tietokoneita. 

• IT-johtajana tehtäväni on auttaa työntekijöitämme helpottamaan omaa työtään teknologian avulla. Viime vuosikymmeninä olemme Suomessa innostuneet tekniikan mahdollisuuksista ja luoneet paljon sääntelyä, mikä pakottaa sote-ammattilaiset kirjaamaan valtavasti tietoa. Ja vieläpä rakenteellisessa muodossa eli monen monta alasvetovalikko, jotta data olisi joskus helposti raportoitavissa. Olemme niin tekniikan myötä luoneet paljon monimutkaisuutta ja ns. metatyötä. Tekoäly toivottavasti luo meille mahdollisuudeen siirtää metatyö koneen hoidettavaksi, ja sote-ammattilaisten aikaa vapautuu tietokoneen hoitamisesta ihmisten hoitamiseen. 

Olet toiminut tietohallintojohtajana Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ja kuntayhtymässä pitkään. Kerrotko muutaman saavutuksen mistä olet ylpeä? 

• Olemme kasvattaneet hyvinvointialueen IT:n omaa kyvykkyyttä. Kun aloitin 5,5 vuotta sitten tässä tehtävässä, niin meitä oli alle kymmenen henkilöä, ulkoistusaste oli 98%. Nyt meitä on yli 50, mikä tarkoittaa että kykenemme johtamaan ulkoistuskumppaneitamme. Olemme siirtyneet pelkääjän paikalta kuskin paikalle. 

• Hyvin pian aloitettuani tässä tehtävässä sain tehtäväkseni hankkia digipalvelut. Olin aikaisemmin ollut pankin IT-osastolla töissä, joten kuluttaja-asiakkaiden mobiiliratkaisua oli minulle tuttu. En tosin tiennyt mitään terveydenhuollosta. Niinpä sinisilmäisenä lähdin hankkimaan ratkaisua. Kollegani sanoivat minulle, että emme tule koskaan saamaan potilastietojärjestelmän integraatioita toimimaan. Kun en muuta keksinyt, niin kirjoitin sopimukseen integraatiot ratkaisun myyjän vastuulle. Niin ne vaan saatiin toimimaan kiitos osaavan kumppanin. 

Millä tavalla ICT-johtajan rooli on muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana? Entä miten sen pitäisi muuttua tulevaisuudessa? Miten ICT-johtaja voi auttaa hyvinvointialuetta onnistumaan? 

• Muutoksessa on kolme driveriä

  • Megatrendit ja muut ympäristötekijät, jotka vaikuttavat tekemiseen. Näitä ovat esim. kyberuhkien nousu Euroopan sotatilan myötä, tekoälyn nopea esiintulo, EU:sta ja valtiolta tulevat uudet sääntelyt.

  • Oman työnantajan tilanne - missä kohdin toiminnan muutosmatkalla ollaan menossa. Esim. onko liiketoiminnan prosesseja digitalisoitu ja mikä on liiketoimintajohdon asenne näissä asioissa. 

  • Oman tiimin tilanne - mikä on oman tiimin kyvykkyys ja tekemisen maturiteetti.

• Omalla kohdallani nämä näkyvät siten, että

  • Kyber on isommassa roolissa

  • AI on mielenkiintoinen asia, josta olen itse innostunut, koen siitä itse hyötyväni omassa työssäni ja nyt on menossa valistuskausi organisaatiossa

  • Regulaatioa tulee lisää - haaste on saada resurssia uusien vaatimusten täyttämiseen

  • Meidän HVA:lla liiketoimintaprosessien muokkaus digitalisaation keinoin on vasta alussa

  • Oma tiimi on kasvanut ja kypsynyt, mikä on vaikuttanut merkittävästi omaan ajankäyttöön

  • 
    

Mitkä ovat Hyvinvointialueiden suurimmat ICT/Digi-haasteet? Miten niitä kannattaisi ratkaista sinun mielestäsi? Paikallisesti ja kansallisesti? 

• Paikallinen vs. kansallinen on usein toistuva kysymys. Minun vastaukseni on ehdottomasti ensin paikallisesti. Kun paikallisesti ratkaisu saadaan toimimaan, useampi alue päätyy samaan jne. niin sitten voidaan skaalata laajemmalle. Tähän liittyy mielestäni ratkaisun maturiteetti - skaalaetu ja standardointi ei toteutu kokeiluvaiheessa, vaan vasta kypsän tuotannon vaiheessa. Kun ei tiedetä mitä tehdää, niin ei kannata ruveta tekemään isosti. 

• Hyvinvointialueilla keskustelu on edelleen lääkärikeskeistä, vaikka heitä on alle 10% työntekijöistä. Meiltä puuttuu muilla toimialoilla tutut asiakkuuden hallinta ja ohjaus (CRM) ja tieto- ja tavaravirtojen ohjaus (ERP). Näiden ratkaisu vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaista ajattelua - sen tuominen vanhoihin professioihin on haastavaa. 

Mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tuo? Entä muut uudet teknologiat? 

• Tekoäly on mielestäni teknologia, joka sulautuu sinään moninaisiin muihin ratkaisuihin mitä on rakennettu eri liiketoimintaprosessien ympärille. 

• Teknologiat ovat tuttuja teknologioita. Puhuisin enemminkin liiketoimintaratkaisuista. Mielestäni hyvinvointialueilla pitäisi oppia muilta toimialoilta - kaupasta asiakkuuden hallinta, teollisuudesta materiaalivirrat, jne. 

Olet panostanut paljon Päijät-Hämeen omien kyvyykkyyksien rakentamiseen? Kerro kokemuksiasi tästä!

• Hyvinvointisektorille on helppo rekrytoida, koska työn merkityksellisyys on äärimmäisen korkea. On monia 20v uran tehneitä ihmisiä, jotka ovat saaneet kiertää maailmaa ja tehdä hienoja projekteja - he kaipaavat työlleen merkitystä. 

• Olemme vastuussa kymmenistä miljoonista veroeuroista. Niitä on syytä hallita tehokkaasti. Pystyäksemme tähän, olemme kasvattaneet omaa kyvykkyyttämme johtaa paremmin ulkoistuskumppaneita. Osa tätä kokonaisuutta on palveluiden kilpailuttaminen - se vaatii osaamista, mutta usein tuottaa myös säästöjä kun kustannustaso tarkistetaan. 

• Rekrytoitaessa on oltava selkeä positiosta - onko kyseessä tiimin jäsenenä toimiva asiantuntija, onko kyseessä olemassa olevasta kokonaisuudesta vastaava henkilö, vai onko kyseessä organisaatiossa täysin uusi kyvykkyys, joka pitää rakentaa nollasta. Nämä edellyttävät hyvin erilaisia persoonia. Yksin ilman mallia toimiminen on vaativaa.

Millaiset toimintamallit teillä olisi ICT:ssä täydellisessä maailmassa? Yhteistyö, kehittäminen, palveluhallinta, jne? Kerro siitä näkökulmasta missä on mielestäsi eniten muutettavaa!

• Tutustuin ketterä-käsitteeseen 2000-luvun puolivälissä. Kuitenkin minulta kesti yli 15v oivaltaa mistä on kysymys. Nykyisin ajattelen, että kyse on asteittain muuttuvasta toimintamallista. En käytä jatkuvaa, koska toimintamallin pitäisi olla sama yhden jakson verran. Jakson pituus voi olla 2 vko tai yksi kvartaali. Tällä frekvenssillä toimintamalli muuttuu. Hyvä toimintamalli riippuu ihmisten osaamisesta ja monesta muusta tekijästä. Hyvä toimintamalli on käsivarren mitan päässä ihmisten sen hetkisestä osaamisesta - askel on otettavissa. Jos ero on liian suuri pudotaan kuiluun. 

Minkä viestin haluaisit lähettää nuorille juuri alalle tuleville henkilöille? 

• Opi oppimaan. Tekniikan muutosvauhti vain kiihtyy. Kun minä aloitin näissä hommissa yli 20v sitten niin mentorini sanoi minulle “IT:ssä pitää olla valmis koko ajan oppimaan uutta - se minkä tiedät tänään on vanhaa 5v päästä.” Nyt tekoälyn aikakaudella totuus pätee edelleen, mutta vuoden voi vaihtaa kuukaudeksi. Siten oppimmiskyky ja itsensä johtamisen taidot ovat oleellisia. Itsensä johtamiseen liittyy paljolti kurinalaisuus - kyky keskittyä ja tehdä hommat loppuun. Samaan aikaan on tarve sietää keskeneräisyyttä - pitäisi tehdä asioita on aina enemmän kuin aikaa.