Usein innovaatiot mielletään yhdeksi loistavaksi inspiraation hetkeksi. Että tulee kirkas välähdys ja uusi idea syntyy kuin itsestään. Todellisuudessa suurin osa innovaatioista syntyy paljon arkisemmin ja luotettavammin: systemaattisen prosessin tuloksena. Ensin muodostetaan kirkas kuva siitä, mikä ongelma tai haaste oikeasti on. Sen jälkeen haetaan inspiraatiota esimerkiksi tekoälystä, yhteisöstä tai olemassa olevista ratkaisuista, ja yhdistellään näitä tietoisesti useiksi

Olemme Triarilla työskennelleet tekoälyn parissa jo useamman vuoden, ja sen aikana meille on kertynyt käsiin melkoinen kasa oppeja siitä, miten tekoälyä oikeasti kannattaa käyttää arjessa. Ei pelkkää teoriaa tai hienoja visioita, vaan ihan sitä käytännön tekemistä päivästä toiseen. Ajattelimme tehdä jotain kivaa ja hyödyllistä. Sen sijaan että pitäisimme nämä opit vain omana tietonamme, halusimme jakaa ne kaikille suomalaisille jotka haluavat oppia hyödyntämään tekoälyä parem

Parhaat ajatukset ja oivallukset syntyvät yleensä yhdistelemällä eri tietämysalueiden tietoa. Esimerkiksi tutkimuksessa parhaat julkaisut syntyvät yleensä tutkijaryhmissä, joissa on mukana eri alojen asiantuntijoita. Kun nämä asiantuntijat ottavat oman alansa yleisesti tunnettuja totuuksia ja yhdistelevät niitä, niin usein syntyy uusi tieteellinen oivallus. Tällaisia tieteellisiä oivalluksia ovat esimerkiksi olleet DNA:n rakenne, kosminen taustasäteily sekä penisilliinin löyt

Tervetuloa haastatteluun Teemu Mäkelä! Kerrotko hieman itsestäsi?  Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Metsänhoitaja, joka ei hoida puita. Metsänhoitaja, joka työskentelee hyvinvointialueella, mutta ei hoida ihmisiä vaan tietokoneita.  IT-johtajana tehtäväni on auttaa työntekijöitämme helpottamaan omaa työtään teknologian avulla. Viime vuosikymmeninä olemme Suomessa innostuneet tekniikan mahdollisuuksista ja luoneet paljon sääntelyä, mikä pakottaa sote-ammatt

Tarve karsia asioita tulee säännöllisesti vastaan useimmille organisaatiolle. Yleinen versio tästä tarpeesta on kustannusten karsiminen. Laskusuhdanteen myötä budjetit pienenevät ja pitää löytää tapoja sopeuttaa toiminta pienempään budjettiraamiin. Kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan ole ainoa esimerkki karsimisen tarpeesta. Usein kehitysprojektissa pitää karsia myös toiminnallisuuksien listaa. Palaverikäytännöt ovat voineet paisua niin, ettei ihmisillä jää enää riittäväs

Yksi suurimmista haasteista palvelukehityksessä on, että emme ymmärrä kenelle teemme palvelua. Erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita ja heillä on erilaisia tarpeita. Usein kuvittelemme palvelun käyttäjien olevan samanlaisia kuin me. Tämän vuoksi insinöörit onnistuvat useammin, kun he tekevät palveluita, joita käyttävät muut insinöörit. Sen sijaan heidän on vaikeampaa onnistua, jos he tekevät palveluita tavallisille ihmisille. Jos meillä ei ole riittävän osuvaa kuvaa

Digipalvelut näyttelevät merkittävää roolia lähes kaikessa toiminnassa tänä päivänä. Moni organisaatio on siinä pisteessä, jossa tarvitaan uusia digipalveluita tai on aika uusia vanhoja. Nämä ovat isoja päätöksiä. Parhaimmillaan palvelut auttavat organisaation toimintaa merkittävästi. Pahimmillaan ne vievät paljon rahaa tuottamatta hyötyjä. Isossa roolissa onnistumisen kannalta on toimiva digipalvelun konseptointi. Ottaen huomioon, kuinka yleinen ja tärkeä haaste digipalvelui

Haastattelu: Rami Autio ja SOTE-palveluiden digitalisointi Rami Autio on pitkän linjan visionääri digipalveluiden kehittämisessä. Hän vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digipalveluista ("Chief Digital Officer"   -nimikkeellä), ja hän on ollut siellä veturina uuden sukupolven digipalveluiden kehittämisessä ja käyttöönotoissa. Päijät-Häme on toiminut muille hyvinvointialueille suunnannäyttäjänä käyttäjäkeskeisten ja kustannustehokkaiden digipalveluiden saralla. Ramilla on m

Tekoäly on tullut jäädäkseen, joten meidän kaikkien on löydettävä tapoja hyödyntää sitä tehokkaasti omassa työssämme. Tekoäly on aidosti yksi niistä harvoista suurista tuottavuusloikista, mitä viime aikoina on syntynyt, joten sen hyödyntämiseen kannattaa panostaa. Kuten kaikista uusista asioista, siitä on paljon "hypetys"-henkisiä kirjoituksia. Hyödyt saadaan kuitenkin arkipäivän käytännöllisellä lähestymistavalla – ymmärtämällä, miten sitä voi aidosti käyttää hyödyllisellä t

Digipalveluiden konseptointi on taito, jossa jokaisen organisaation tulisi olla hyvä. Kukapa ei haluaisi kehittää hyviä ja arvoa tuottavia digipalveluita? Niiden konseptointi on kuitenkin haastavaa, ja monet organisaatiot tunnistavat tarpeen kehittää kyvykkyyttään tällä osa-alueella. Tässä artikkelissa jaamme Tuomas Kaipaisen vinkkejä aiheesta. Tuomas on Taito Unitedin toimitusjohtaja. Taito United on kehittänyt menestyviä digipalveluita yli kymmenen vuoden ajan. Digipalvelui

Organisaatiot tekevät paljon tärkeitä päätöksiä. Osa niistä on hyvin valmisteltuja, joissa on kuultu sidosryhmiä ja punnittu eri näkökulmia ja vaihtoehtoja. Monet tärkeätkin päätökset voivat puolestaan olla sellaisia, että niihin on havahduttu viime tingassa ja päätökset on jouduttu tekemään ”ad hoc” – mallisesti. Joskus tällaisetkin päätökset osoittautuvat hyviksi. Usein näin ei kuitenkaan käy, ja jälkikäteen ihmetellään, miten tällaisiin päätöksiin on päädytty. Päätöksenteo

Arvopaketti-ajattelu on Kokonaisketterän kehitysmallin ytimessä. Ajatus on, että kehitystyö pilkotaan rajatun kokoisiin kehityskokonaisuuksiin (yleensä 1–3 kuukautta), ne ovat arvoa tuottavia ja julkaisukelpoisia muutoksia hankkeelle. Ne voivat olla yksittäisiä arvoa tuottavia kokonaisuuksia tai yleensä osa laajempaa kokonaisuutta. Arvopakettiajattelu tekee organisaatiosta ketterän ja oppivan. Ketteryys syntyy siitä, että organisaatio pystyy reagoimaan nopeasti tunnistettuihi

Millä asioilla on suurin vaikutus projektin menestymiseen? Lue Triarilaisten näkemykset.

Haasteet voitoiksi kokonaisketterän ongelmaratkaisun avulla.

Jatkuva parantaminen on yksi hyvin toimivan organisaation kulmakivi. Tämä pätee erityisesti kehitykseen, joka usein vaatii merkittäviä investointeja organisaatiolta ja johon kohdistuu paljon paineita saada suuria aikaiseksi rajatulla budjetilla. Usein organisaatiolla on kaksi haastetta jatkuvan parantamisen kanssa: Jatkuva parantaminen ei ole säännöllinen osa arkea Kun jatkuvaa parantamista tehdään, niin ei päästä pintatasoa syvemmälle todellisiin haasteisiin Kokonaisketteräs