Digipalveluiden konseptointi on taito, jossa jokaisen organisaation tulisi olla hyvä. Kukapa ei haluaisi kehittää hyviä ja arvoa tuottavia digipalveluita? Niiden konseptointi on kuitenkin haastavaa, ja monet organisaatiot tunnistavat tarpeen kehittää kyvykkyyttään tällä osa-alueella. Tässä artikkelissa jaamme Tuomas Kaipaisen vinkkejä aiheesta.
Tuomas on Taito Unitedin toimitusjohtaja. Taito United on kehittänyt menestyviä digipalveluita yli kymmenen vuoden ajan. Digipalveluiden konseptointi yhdessä asiakkaan kanssa on keskeinen osa heidän toimintaansa. Kokemuksen kautta saadut opit tarjoavat meille kaikille arvokasta näkökulmaa.
Miksi digipalveluiden konseptointi on niin tärkeää?
Konseptoinnin keskeisin hyöty on, että se muuntaa lupaavan mutta mahdollisesti epämääräisen idean selkeäksi ja konkreettiseksi palvelukonseptiksi. Kyseessä ei ole raskas prosessi, vaan ideaa voidaan selkeyttää nopeasti ja näin päästään päätöksentekoon varsinaisen kehitystyön aloittamisesta.
Tärkeintä on löytää palvelukonseptin keskiöön selkeä käyttäjätarve, jonka digipalvelu ratkaisee hyvin. Hyvä palvelu ei ole kompromissi eri sidosryhmien välillä, vaan ennen kaikkea se ratkaisee jonkin käyttäjäryhmän tarpeen erittäin hyvin.
Konseptointi visualisoi tulevan palvelun ja mahdollistaa sen kustannusten arvioinnin. Onnistuneen konseptoinnin jälkeen voidaan antaa luotettava arvio kehitystyön kustannuksista, mikä tukee päätöksentekoa.
Osana digipalveluiden konseptointia etsitään myös oikea toteutustapa, joka on teknisesti mahdollinen ja kustannustehokas.
Millainen on teidän lähestymistapanne konseptointiin?
Taito Unitedilla on ajan myötä kehittynyt oma versio design sprintistä. Voisi sanoa, että siitä on vuosien varrella muotoutunut suomalaisille yrityksille sopiva versio. Yhteistä ajankäyttöä on tehostettu niin, että ratkaistava haaste ja keskeiset ominaisuudet saadaan määriteltyä parissa yhteisessä työpajassa, ja Taito United pystyy ottamaan vastuun muiden asioiden tekemisestä.
Ensimmäisessä työpajassa painotetaan prosessin tai palvelupolun kuvaamista, ja toisessa työpajassa keskitytään käyttöliittymän visualisointiin sekä keskeisten ominaisuuksien määrittelyyn.
Digipalvelusta tehdään Figmalla prototyyppi, jolle tehdään käyttäjätestausta ja konseptia kehitetään tämän palautteen pohjalta. Osana konseptointia käydään myös teknisiä taustakeskusteluja, joiden avulla varmistetaan palvelun sopivuus organisaation tekniseen ympäristöön ja suunnitellaan tarvittavat integraatiot. Tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntäminen on myös vahvasti mukana konseptoinnissa.
Konsepti tehdään niin konkreettiseksi, että sille on mahdollista antaa tavoitehintainen tarjous. Hyvä konseptikuvaus ja realistinen arvio toteutuksen hinnasta tukee organisaation päätöksentekoa.
Moni organisaatio jää jumiin miettimään, pitäisikö jotain digipalvelua edistää vai ei. Konseptointi tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan tavan saada asiaan selvyys. Konseptoinnin avulla palvelu konkretisoituu. Joskus vastaus on, että palvelua ei kannata kehittää, mutta sekin on arvokasta tietoa, joka saadaan nopeasti ja voidaan siirtyä seuraaviin ideoihin.
Jahkailun ja pitkän pohtimisen tilalle kannattaa tuoda rohkeus lähteä nopeasti konseptointiin ja näin jalostaa ideoita eteenpäin. Myös pohtiminen maksaa organisaatiolle ja usein sen hinta on suurempi kuin nopean konseptoinnin, tuottamatta vastaavaa hyötyä.
Millainen on hyvä konsepti?
Hyvä konsepti riippuu paljon kontekstista, johon se suunnitellaan, mutta tässä on lyhyt tarkistuslista, joka kertoo paljon konseptin laadusta:
- Ei kompromissi, vaan aidosti hyvä ja hyödyllinen jollekin käyttäjäryhmälle
- Konkreettinen ja selkeä
- Ei epävarmuuksia toteutettavuuden suhteen
- Riittävän pieni, jotta voidaan toteuttaa nopeasti
- Sovitettu asiakkaan ympäristöön (integraatiot ja arkkitehtuuri)
- Hyvä panos/arvo-suhde asiakkaan arvioimana
- Mahdollistaa selkeän kyllä/ei-päätöksen kehitystyön osalta (ei avoimia asioita)
Mikä on suurin haaste liittyen konseptointiin?
Ehkä suurin haaste konseptointiin liittyen on liian suuri kynnys aloittaa konseptointi. Monet organisaatiot voivat miettiä pitkään ennen kuin uskaltavat aloittaa konseptoinnin. Myös tällä viiveellä ja sisäisellä pohtimisella on hintansa, ja se voi olla yllättävän suuri. Monesti olisi parempi aloittaa konseptointi ja tehdä päätös jatkosta sen jälkeen paremmilla tiedoilla. Konseptointi on edullinen tapa selkeyttää tilanne.
Konseptointi tuottaa aina vähintään oppimista. Innovaatioiden aikaansaaminen edellyttää rohkeutta kokeilla uutta. Konseptointi on tähän nopea ja kustannustehokas lähestymistapa.
Voitko antaa esimerkin onnistuneesta konseptoinnista?
Saarioiselle tehty tekoälyä hyödyntävä tuotetietopalvelu on esimerkki, jossa onnistuttiin tunnistamaan selkeä käyttäjätarve ja rakentamaan sen ympärille uudenlainen prosessi, joka tekoälyn avulla saatiin selkeästi toimivammaksi. Usein kun puhutaan tekoälyn hyödyntämisestä, keskustelu pysyy hyvin ylätasolla. Tässä palvelussa tekoälyn avulla pystytään merkittävästi vähentämään työaikaa, joka asiantuntijoilta menee hukkaan raaka-aineiden spesifikaatioiden ollessa eri kielillä ja eri muodoissa.
Lisää tietoa löytyy täältä!
Kenen pitäisi osallistua konseptointiin?
Onnistumisen kannalta on tärkeää, että mukaan saadaan kaikkien sidosryhmien edustajat, joihin palvelu vaikuttaa. Konseptointimalli on suunniteltu siten, että se vaatii rajatusti aikaa. Osallistuminen kahteen työpajaan riittää. Osallistujilta ei vaadita muuta kuin avointa mieltä ja omaa erityisosaamista. Loput on fasilitaattorin vastuulla.
Onnistumista tukee myös se, jos päätöksentekijät saadaan mukaan konseptointiin. Asiakkaan puolelta on hyvä, jos mukana on henkilö, joka tuntee heidän teknisen ympäristönsä.
Taidon puolelta mukaan tulevat fasilitaattori, UX-suunnittelija ja arkkitehti.
Tärkeimmät vinkit, jotka kannattaa muistaa:
Rohkeasti vain konseptoimaan. Uuden luominen vaatii strategisen ajattelun lisäksi konkreettista tekemistä. Konseptointi ei vaadi erityisosaamista, vaan hyvän kumppanin kanssa riittää, että uskaltaa heittäytyä mukaan prosessiin.
Konseptoinnin tulisi olla osa organisaation arkea ja sitä pitäisi tehdä jatkuvasti uusista ideoista.
Comentarios