AI-syvätutkimuksen hyödyntäminen asiantuntijatyössä

ChatGPT:hen on hiljattain tullut uusi toiminto: Syvätutkimus. Syötteenä sille annetaan tutkimusaihe, ja se hakee itsenäisesti aiheeseen liittyviä internet-lähteitä. Lähteiden pohjalta se kirjoittaa yhteenvedon tuloksista. Hakujen tekeminen kestää muutamista minuuteista jopa tuntiin ja niitä on rajattu määrä käytössä per kuukausi (riippuen käytettävissä olevasta lisenssistä). Näistä rajoitteista huolimatta syvätutkimus on asiantuntijatyössä erittäin hyödyllinen. Tulokset ovat keskimäärin laadukkaita, vaikka eivät toki täydellisiä. Tämä on kuitenkin työkalu, jonka jokaisen itsensä vakavasti ottavan asiantuntija pitäisi ottaa käyttöönsä. Sille ei voi ulkoistaa ajattelua, mutta sille voi ulkoistaa paljon aikaa vievää taustatyötä.

Esimerkkejä syvätutkimuksen käyttöskenaariosta:

Teknologiaselvitykset ja -vertailut
Toimialaan perehtyminen
Markkinakartoitus
Lainsäädäntöön perehtyminen
Innovaatiomahdollisuuksien tunnistaminen
Opiskeluun (uusi aihe haltuun)
Ongelmanratkaisu (miten muut ovat ratkaisseet vastaavaan tilanteen)

Tutkimustulosten laatuun vaikuttaa kuitenkin paljon se millainen syöte tekoälylle annetaan. “Roskaa sisään, roskaa ulos” sanonta pätee myös tähän tilanteeseen. Olemme Triarilla jo kokeilleet erilaisia tapoja käyttää syvätutkimusta toiminnallisuuden julkaisusta lähtien, ja oppineet paljon siitä mikä toimii hyvin ja mikä ei. Tässä artikkelissa jaamme kehittämämme yksinkertaisen prosessin syvätutkimusten tekemiseen ja käymme läpi myös esimerkin miten olemme soveltaneet prosessia SOTE-käsikirjan tekemiseen konsulttiemme käyttöön.

Syvätutkimuksen prosessi

Älä anna sanan 'prosessi' säikäyttää – syvätutkimus on yllättävän helppoa, eikä se vie paljon aikaa. Käymällä seuraavat vaiheet läpi saat kuitenkin selkeämmän kokonaiskuvan ja enemmän hyötyä tutkimuksestasi.

Valitse aihe

Ensimmäinen askel on aiheen valinta. Se on sinällään helppoa. Jos sinulla on aihe valmiina, riittää, että kirjoitat sen ylös. Aiheen valinnassa on kuitenkin muutama näkökulma, joka kannattaa huomioida.

Ensimmäinen on abstraktiotason valinta. Yksi yleisimmistä virheistä on, että aihe on liian korkealla tasolla (“tekoälyselvitys” noin esimerkkinä). Jos annat liian pilvilinnoissa leijailevan aiheen, niin tämä heijastuu myös siinä, että raporttikin on usein ylätason höttöä. Jos ensimmäinen aihe mikä tulee mieleen on liian abstrakti, niin on hyvä miettiä mistä alaotsikoista se voisi muodostua ja valita näistä yksi tutkimuksen aiheeksi.

Toinen näkökulma, joka kannattaa pitää mielessä on lähteiden saatavuus. Jos valitse aiheen mistä on saatavilla netissä tietoa, niin syvätutkimus onnistuu hyvin. Jos taas lähteitä ei ole kovin paljoa, niin tutkimus jää väkisinkin ohueksi. ChatGPT:n syvähaku on kyllä hyvä löytämään lähteitä kun niitä vain on.

Kolmas vinkki on aiheen hyödyllisyys. Kun mietit miten aiot hyödyntää tutkimusraporttia, niin se usein auttaa muotoilemaan ja rajaamaan tutkittavan aiheen.

Esimerkki huonosta aiheesta: “Tee selvitys tekoälystä”.

Esimerkki hyvästä aiheesta: “Tee selvitys siitä miten tekoälyä on onnistuneesti hyödynnetty SOTE-alan ydinprosesseissa”

Kirjoita karkea kuvaus

Nyt kun olet valinnut aiheen otsikkotasolla, on aika hieman laajentaa kuvausta. Tässä vaiheessa ei kannata hienostella. Kirjoitat vain nopeasti ylös muutamilla lauseilla tarkempi kuvaus aiheesta: Hieman lihaa luiden ympärille. Älä mieti kirjoitusvirheitä tai lauserakenteita, vaan anna ajatusten virrata. Hienosäätö tehdään seuraavassa vaiheessa tekoälyn toimesta.

Vapaamuotoisessa kuvauksessa on hyvä käsitellä kolme asiaa:

Mistä haluat tietoa?
Mitä haluat raportissa olevan (esitysmuoto)?
Kohdeyleisö - kenelle raportti on tarkoitettu?

Esimerkki vapaamuotoisesta kuvauksesta: Etsi esimerkkejä siitä miten tekoälyä on hyödynnetty Suomessa ja maailmalla SOTE-alan ydinprosesseissa. Ryhmittele raportti siten, että siinä käydään läpi eri sote-sektorit: terveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi. Esittele raportissa kunkin toimialan ydinprosessit ja miten niiden yhteydessä on käytetty tekoälyä. Raportti on tarkoitettu ICT-johtajille ja hyvinvointialueiden johtoryhmän jäsenille.

Kuten esimerkistä näkyy, niin älä jää kiinni sanamuotoihin. Keskity vain siihen, että saat nopeasti ajatuksesi paperille ja vastaat aikaisemmin esitettyihin kolmeen kysymykseen.

Pyydä tekoälyä tekemään tutkimusta varten “prompti”

Nyt on aika hyödyntää tekoälyä tekoälyn käytössä. Anna ChatGPT:lle otsikko ja kirjoittamasi kuvaus. Kirjoita loppuun lisäys “tee tästä aiheesta hyvä ja selkeä prompti syvätutkimukseen”.

Tekoäly tuottaa sinulle suhteellisen pitkän ja perusteellisen promptin, jonka avulla voit aloittaa syvätutkimuksen. Yleensä tekoälyn kirjoittama “prompti” sisältää ainakin seuraavat osiot:

Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuskysymykset
Raportin muoto
Hyödynnettävät lähteet
Tutkimuksen hyödyt ja hyödyntäjät

Hienosäädä ja käynnistä tutkimus

Seuraavaksi on aika tehdä hienosäätö tutkimuskuvaukseen. Aina sitä ei tarvita, mutta kannattaa lukea tekoälyn tuottama prompti läpi ja tehdä siihen ne muutokset mitä itsellesi tulee mieleen. Liikaa aikaa tähän ei kuitenkaan kannata käyttää.

Tutkimuksen suorittaminen vie aikansa, joten tämä on hyvä hetki ottaa kuppi kahvia ja hoitaa vaikka päivän sähköpostit.

On huomattavaa, että syystä tai toisesta tutkimukset eivät aina onnistu ensimmäisellä ajolla. Ne voivat esimerkiksi jäädä jumiin johonkin kohtaan. Tällöin kannattaa laittaa syvätutkimus uudelleen pyörimään. Yleensä toinen tai kolmas kerta toden sanoo, jos ensimmäinen epäonnistui.

Hyödynnä tuloksia

Viimeisenä kohtana - muista hyödyntää tuloksia. Tämä kuulostaa hassulta, mutta unohtuu usein. Ihmiset silmäilevät raporttia ja siirtyvät seuraaviin toimiin. Kannattaa siis hetki miettiä miten tutkimusta hyödyntää. Vähintäänkin se kannattaa laittaa itselle talteen referenssiksi ja jakaa esimerkiksi aiheesta kiinnostuneille kollegoille kiinnostaa.

Tutkimuksia voi esimerkiksi hyödyntää myös osana kehityshankkeita tai vaikka perehdytysprosesseja. Myös koulutusmateriaalin tuottaminen tällaisen selvityksen perusteella on hyvä tapa ulosmitata hyötyjä.

Se miten hyödynnät tuloksia voi vaikuttaa myös aiheen rajaukseen ja kuvauksen kirjoittamiseen. Kannattaa siis pitää hyödyntäminen mielessä alusta asti.

Tekoäly tarjoaa myös hyviä hyödyntämismahdollisuuksia. Raportin voi esimerkiksi tallentaa pdf-tiedostona ja syöttää sen takaisin taustatietoja uuteen ChatGPT-keskusteluun. Tämä on yllättävän tehokas tapa hyödyntää tutkimusraportteja.

Esimerkki: SOTE-käsikirjan tekeminen

Triari tekee merkittävästi konsultointia SOTE-alalle. Meille on kertynyt tämän myötä kokemusta ja erikoisosaamista. Isolla osalla Triarilaisista on myös ensi käden kokemusta alan IT-palveluiden kehittämisestä. Tästä huolimatta lisäpanostus osaamisen kasvattamiseen ei ole koskaan turhaan ja halusimme varmistaa, että kaikilla Triarilaisilla laaja ymmärrys SOTE-sektorista mm. arkkitehtuurin, lainsäädännön, toimialaymmärryksen ja avainhaasteiden näkökulmista. Tämä mahdollistaisi meitä toimimaan paremmin toimeksiannoissa ja säästämään asiakkaan aikaa perehdytyksessä.

Tästä syntyi ajatus Triarin SOTE-käsikirjan tekemisestä. Hyödynsimme SOTE-käsikirjan tekemiseen syvätutkimus-toimintoa ja aikaisemmin artikkelissa kuvattua prosessia. Ohessa nostoja SOTE-käsikirjan tekemisestä.

Valitse aihe

SOTE-käsikirja on aivan liian laaja aihe tutkimukselle, joten pilkoimme aiheen seuraaviin osiin:

HVA - organisaation yleiskatsaus
10 suurinta ICT- ja digihaastetta
HVA arkkitehtuuri
Digipalvelut
Lait ja säätely
Julkiset kilpailutukset
Kustannussäästö mahdollisuudet ICT:n ja digipalveluiden avulla
Palveluiden arkistointi
Asiakasohjaus

Teimme kustakin vaiheesta oman syvähakututkimuksen. Tulokset koottiin yhteen omiksi osiokseen Google Docs formaatissa koottuun kirjaan.

Kirjoita karkea kuvaus

Kuvausten kirjoittamisesta ei ole liian paljoa sanottavaa. Annoimme vain ajatusten virrata paperille ja emme kiinnittäneet huomiota siihen kuinka hyvin asiat oli sanottu. Se sijaan pidimme huolta, että kuvauksissa oli vastaukset aikaisemmin esitettyihin kolmeen avain kysymykseen:

Mistä haluat tietoa?
Mitä haluat raportissa olevan (esitysmuoto)?
Kohdeyleisö - kenelle raportti on tarkoitettu?

“Roughly right” on oikea ajatusmaailma tämän vaiheen tekemiseen.

Pyydä tekoälyä tekemään tutkimusta varten “prompti” ja hienosäätäminen

Tekoäly onnistui karkeiden kuvausten muuttamisessa viimeisteltyyn tutkimuspyyntöön selkeästi paremmin kuin odotimme. Laitoimme muutaman tekoälyn ehdotuksen jopa sellaisenaan eteenpäin. Osaa muokkasimme vähän, mutta mikään ei kuitenkaan vaatinut isoa työmäärää.

Ehkä mielenkiintoisen nosto syvätutkimuksesta liittyi tärkeimpien IT-haasteiden osioon. Tekoäly pyrki väkisin muokkaamaan hakua niin että se olisi etsinyt ratkaisuja, kun me taas halusimme tuotokseksi pelkästään ongelmien hyvät kuvaukset.

Syvätutkimukset

Saamamme tutkimusraportit olivat käyttökelpoisia. Niissä oli paljon hyvää tietoa ja ne oli kirjoitettu riittävän laajasti auki. Myös viitteet olivat hyvin paikallaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli että kilpailutuksiin liittyvään syvähakuun ChatGPT oli löytänyt jopa esimerkkien Hilma-numerot.

Laatu oli kuitenkin osin vaihtelevaa esimerkiksi kirjoitusasun ja raportin syvyyden osalta. Jos olet perfektionisti, et välttämättä ole tyytyväinen tuloksiin. Jos sen sijaan olet pragmaatikko, joka ajattelee, että täydellinen on hyvän pahin vihollinen, niin tulokset ovat erinomaisia.

Tavoitteena oli saada niin hyvää taustatietoa, että Triarin konsultit pystyvät toimimaan paremmin ja tehokkaammin SOTE-organisaatiossa ja tämän riman ylitimme reilusti.

Hyödynnä tuloksia

Meillä oli hyötyjen johtamiseen neljä keskeistä ajatusta:

Perehdytykseen SOTE-toimeksiannon yhteydessä
Referenssimateriaali jota hyödynnetään osana SOTE-toimeksiantoa
Taustamateriaalia tuotekehitykseen
Tekoälyavusteinen hyödyntäminen

Triarilla on käytäntönä meidän omaan piikkiin tehtävä perehtyminen toimeksiannon aihepiiriin ja SOTE-käsikirja on nyt osa tätä prosessia. Tämän avulla pääsemme nopeammin kiinni SOTE-maailman terminologiaan, käytäntöihin ja rakenteisiin. Tämä myös auttaa säästämään asiakkaan aikaa ja rahaa.

Kokenutkin SOTE-konkari törmää säännöllisesti tilanteisiin, joissa olisi hyvä tietää enemmän esimerkiksi lainsäädännöstä tai siitä miten muut organisaatiot ovat tehneet kilpailutuksia. Tällaisiin tilanteisiin SOTE-käsikirja tarjoaa nopean ratkaisun.

Hyödynnämme SOTE-käsikirjaa myös osana tuotekehitystämme. Esimerkiksi suurimmat ICT-haasteet otamme työn alle ja mietimme miten Triari voi tarjota niihin ratkaisuja.

Yksi kiinnostavimmista tavoista hyödyntää SOTE-käsikirjaa on käyttää sitä tekoälyn tukena. Kun käsikirja annetaan PDF-muodossa syötteeksi ChatGPT:lle, sen sisältö tulee keskustelun tueksi. Näin Triarin konsultti voi esittää tekoälylle tarkentavia kysymyksiä, ja saa vastauksia, jotka ovat selkeämpiä, osuvampia ja syvällisempiä kuin tavallisessa ChatGPT-keskustelussa.

Tutkimukseen terävyyttä arvopaketilla

Nyt olemme jo esitelleet aika kattavasti sen mitä olemme oppineet syvätutkimuksista. Viimeinen vihje jonka annamme on arvopakettien hyödyntäminen tällaisten tutkimusten jäsentelyssä. Arvopakettiajattelu on ehkä Kokonaisketterän keskeisin osa, ja se soveltuu myös hyvin tähän tilanteeseen.

Jos teet tutkimuksen vain itsellesi, se on yliampumista. Mutta jos tavoittena on miettiä tutkimus, joka esimerkiksi tukee teidän yksikköä aiheessa X, niin se on hyvinkin vaivan arvoista. Ohessa arvopaketin tiivistelmä aikaisemmasta esimerkistä.

Otsikko: Triarin SOTE-käsikirja syvätutkimuksen avulla

Strateginen näkökulma

Kasvattaa Triarin SOTE-toimialan asiantuntemusta ja säästää asiakkaan aikaa

Ratkaistava haaste

SOTE-toimialla on omat rakenteensa, käytäntönsä ja säätelynsä. Tehokas konsultointi edellyttää niiden osaamista. Kaikki nämä asiat eivät ole kuitenkaan konsuteille tuttuja ja asiakas joutuu käyttämän aikaansa perehdyttämiseen.

Ratkaisu

SOTE-käsikirja, joka sisältää taustatietoa kaikista tärkeimmistä näkökulmista (rakenteet, prosessit, säätely, arkkitehtuuri, jne). Käsikirjaa hyödynnetään perehdytyksessä, refenssinä ja tekoälyn avulla jatkuvana sparrailuna konsultin arjessa. Sitä hyödynnetään myös tuotekehityksessä.

Menestyskriteerit

Triarin konsultit pystyvät toimimaan tehokkaammin toimeksiannoissa
SOTE-asiakkaat kokevat asiantuntimuksen paremmaksi
SOTE-asikkaat kokevat Triarin kehitysehdotusten laadun parempana

Kuuluu laajuuten

SOTE-käsikirja (organisaatio, prosessit, ICT-haasteet, arkkitehtuuri, digipalvelut, säätely, kilpailutukset, kustannussäästömahdollisuudet, arkistointi, asiakasohjaus
Perehdytysprosessin muuttaminen
Ohjeet tekoälyllä hyödyntämiseen
Koulutus ja käytön harjoittelu
Palautteen kerääminen