Strategialähtöisen kehittämisen kypsyystasot
- heikkikankaanpaa
- Apr 30
- 2 min read
Strategialähtöinen kehittäminen tarkoittaa, että koko organisaation voimavarat ja fokus valjastetaan strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitystehtävät valitaan niin, että ne tukevat tavoitteita parhaiten; ne muotoillaan strategialähtöisesti, ja priorisoinnissa varmistetaan se, että vaikuttavimmat tehtävät otetaan työn alle.
Täydellisessä maailmassa kaikki organisaatiot toimisivat näin. Käytännössä organisaatioiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka vahvasti strategia ohjaa tehtävää kehitystyötä.
Tässä artikkelissa esiteltävä kypsyysmalli auttaa organisaatiota ymmärtämään, missä se on nyt, ja tekemään valintoja sen suhteen, mille kypsyystasolle se haluaa pyrkiä. Artikkelissa esitellään myös, miten Kokonaisketterä kehitysmalli voi auttaa kypsyystason nostamisessa.
Strategialähtöisen kehittämisen kypsyystasot
1) Kehitystyö ja strategia ovat irrallaan toisistaan
Kehitystehtävät valitaan ja toteutetaan pääosin irrallaan strategiasta. Kehittäminen perustuu satunnaisiin tarpeisiin, yksittäisiin ideoihin tai ulkoisiin vaatimuksiin ilman systemaattista yhteyttä organisaation strategisiin päämääriin.
2) Kehitystehtävien strateginen kategorisointi
Kehitystoimet linkitetään jälkikäteen strategisiin “kategorioihin” tai teemoihin. Yhteys on olemassa, mutta se on usein mekaaninen ja pintapuolinen eikä ohjaa vielä kehittämisen priorisointia tai kohdentamista vahvasti.
3) Kehitystehtävien strategialähtöinen priorisointi
Kehitystoimenpiteet priorisoidaan sen mukaan, miten vahvasti ne edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista. Strategia toimii suodattimena ja päätöksenteon tukena kehitystyöhön liittyvissä ratkaisuissa.
4) Kehitystehtävät johdetaan strategiasta
Strategia toimii kehitystyön lähtökohtana. Kehitystehtävät tunnistetaan suoraan strategisista tavoitteista, ja kaikki kehittämistyö tähtää niiden toteuttamiseen. Ideoita ei soviteta strategiaan, vaan ne johdetaan strategiasta.
Millä tasolla teidän organisaationne on tällä hetkellä?
Ottaen huomioon organisaationne tilanteen, mille tasolle teidän kannattaisi pyrkiä seuraavaksi?
On tärkeää huomata, että suuria loikkia on vaikea tehdä: tasolta 1 on lähes mahdotonta siirtyä kerralla tasolle 4. Ensin on päästävä tasolle 2 ja sitten tasolle 3, koska kukin taso tuo mukanaan uusia kyvykkyyksiä, jotka on omaksuttava ennen seuraavaa tasonnostoa.
Kokonaisketterä kehitysmalli apuna eri kypsyystasoilla
Kokonaisketterä kehitysmalli voi auttaa organisaatiota nostamaan kypsyystasoaan hallitusti, painottaen kullakin tasolla tarvittavia kyvykkyyksiä. Kun kyvykkyydet on saatu riittävän hyvin haltuun, on aika asettaa seuraavat tavoitteet.
Lisää tietoa Kokonaisketterästä kehitysmallista:
1) Kehitystyö ja strategia ovat irrallaan toisistaan
Ensimmäinen tavoite on systemaattisen kehitysprosessin luominen. Tämä tarkoittaa arvopakettien ja niitä tukevan Kanban‑mallin käyttöönottoa. Painopiste on siinä, että organisaatio oppii kunnioittamaan valmiin määritelmiä prosessin eri vaiheissa ja oppii konseptoimaan arvopaketteja.
Kyky konseptoida arvopaketteja ja tehdä kehitystyötä systemaattisen prosessin kautta luovat pohjan kypsyystason nostolle. Ellei näitä asioita ole hallussa, organisaatiolla ei ole perustaa, jolle rakentaa lisää strategisen kehittämisen kyvykkyyksiä.
2) Kehitystehtävien strateginen kategorisointi
Kun konseptointi ja arvopakettien työnkulku on hallussa, on aika ottaa ensi askeleet kohti strategista kehittämistä. Ensimmäinen askel on kirkastaa strategian muutama avaintaistelu ja kategorisoida arvopaketit sen mukaisesti, mihin ne ensisijaisesti liittyvät. On myös tärkeää, että löytyy kategoria “strategiaan kuulumaton kehittäminen”.
Tämä kategorisointi tekee nykytilanteen näkyväksi ja käynnistää organisaation sisäisen keskustelun siitä, tukeeko kehitystyö riittävän hyvin strategian toteuttamista vai ohjaavatko sitä muut prioriteetit.
3) Kehitystehtävien strategialähtöinen priorisointi
Seuraava vaihe kategorisoinnin jälkeen on strategisiin tavoitteisiin perustuva priorisointi. Kokonaisketterä priorisointimalli on juuri oikea työkalu tähän. Siinä kehitystehtävät pisteytetään sen mukaan, miten ne edistävät strategisia tavoitteita (suhteellinen pisteytys) ja jaetaan tehtävän koolla.
Tämä malli auttaa organisaatiota seulomaan vaihtoehdoista ne, joissa on paras hyöty‑/panostussuhde strategisten tavoitteiden näkökulmasta.
4) Kehitystehtävät johdetaan strategiasta
Viimeisenä vaiheena on johtaa kehitystehtävät suoraan strategisista tavoitteista. Tämä edellyttää, että strategiset tavoitteet ovat selkeitä ja että käydään hyvin fasilitoitu keskustelu siitä, mitä ne tarkoittavat organisaation eri osille, toiminnoille ja prosesseille.
Kokonaisketterä kehitysmalli sisältää tavoitekartta‑työkalun, jolla voidaan visualisoida strategisten tavoitteiden vaikutus organisaation eri osiin ja johtaa niistä kehitystehtävät.
